Aika vaan kuluu

Heipä vain. Ylihuomenna on taas Jalasjärven juoppojen (ja nuorison) eniten odottama asia, Aukusti. Viime vuodelta tuttuun tapaan meikä menee lauantaina talkootöihin siivoomaan, ja siitä hyvästä saan ilmaisen lipun sitten perjantaille. Artisteina tänä vuonna on mm Softengine ja JVG, mutta saa nähdä meenkö ollenkaan ees sisälle perjantain puolella, riippuu meneekö seura. Toivon mukaan tänä vuonna oisin edes toisen illoista juomatta, ettei mee ihan samanlaiseks kuin viime vuonna, Tia en nyt yyyyhtään mitenkään viittaa meidän "siivoomiseen"..

Eli mua saa tulla siellä moikkailemaan mikäli en näytä siltä, että oon paniikissa ahdistuneena ihmismäärän takia. Joojoo, tiiän että joku tulee kuitenkin anonyyminä kysymään että miksi sitten menen sinne jos ihmismäärä ahdistaa. Mutta vastaus on näinkin yksinkertainen kuin se, että oon ollut koko kesän eristyksissä, ja haluan vihdoinkin nähdä tuttuja, eikä Jalasjärvellä oo ikinä mitään muuta menoa oikeestaan. Eli kyllä, tiedän ettei ole mikään mun hyvinvoinnin kannalta järkevin veto siihen hetkeen, mutta pidemmän päälle kotona oleminen koneella tekee huonompaa mun antrofobialle.

Mutta mä en nyt keksi tähän hätään enää muuta sanottavaa, joten heiheiii taas.

Tossa nyt vielä kuva, mistä näkee kuinka 'siili' on kasvanut. Pidemmät hiukset siis pinkit, koska ah pinkit hiukset on rakkaus.

Ps. Mulla ja Aijalla tuli tänään 10 kuukautta yhessä täyteen, miten se edes jaksaa mua...?:D

Mä taidan kuulua tänne

Heissan vaan, oon pitänyt vähän taukoa blogista, en vaan oo saanut ajatuksia kulkemaan. Joten tässä nyt vähän viime aikojen kuulumisia; kävin viikko sitten Jyväskylässä veneilemässä, keskiviikkona suunnattiin Stadiin Vuosaareen papan kämpille. Täällä mä oon kasvanut varmaan puolet mun lapsuudesta, ja olenkin 7. polven Stadilainen äiteen puolelta. Mun hiukset on kasvaneet aika reilusti siitä 9mm siilistä, joksi sen vetäisin huhtikuun lopulla. Eilen kävin toteuttamassa liki 3 vuoden haaveen, ja musta tuli sonni. Stadissa ollaan tosiaan sunnuntaihin asti vielä, ja ensi viikonloppuna kutsuukin mua Aukusti tuttuun tapaan. Vielä kun saisi sinne perjantaille seuraa, lauantainhan olen jo viime vuodelta tuttuun tapaan siivoustöissä. Aijan kanssa menee myös hyvin, ensi keskiviikkona tulee jo 10kk yhdessä täyteen. Mihin se aika on mennyt, vastahan me säädettiin vielä?! 

Blogin suhteen en lupaile mitään, kirjoittelen aina sitten taas, kun on kirjoitettavaa ja pää toimii. Ottakaa tuosta lohdutukseksi uusi kuva musta. Pidennykset siis viritin hiuksiksi, ei ihan noin paljoa ole hiukset kuitenkaan kasvaneet.