Kännykkävlogi: Elämäni reiät

Mitään sen kummempia sanomatta kuin että valvottu yö jälleen takana (vuorokausi putkeen jo hereillä eikä väsytä) ja video kuvattu lävistyksistä yöllä. Kattokaa HD:nä jos suinkin mahdollista.

Piercings are very big part of me

Voi luoja kun on aika taas rientänyt viime postauksesta, mutta en vain ikinä saa aikaiseksi edes käydä bloggerin puolella - saati kirjoittaa mitään. Mutta tosiaan perjantaina alkoi hiihtoloma, kerkeskin olemaan tosi monta rankkaa kouluviikkoa tänä vuonna !

Maanantaina tuli 12. helmikuuta tilaamani korut crazy factoryltä. Heti vaihdoin renkaat huuliin ja sain yllätyksekseni huomata uuden reiän olevan edelleen hieman turvoksissa, rengas kun ei ole saman kokoinen kuin toisella puolella (eli että on reilusti "heilumavaraa" siinä huulen päällä olevalla osalla). No, nytpä ainakin tiedän koska se on täysin parantunut. Lisäksi siellä oli mukana neula, sellasia puhdistuslappuja, palloja, huulikoruja, yks banaanikoru sekä pari sormusta. 

Eilen, tein frownyn ja vaikka syöminen onkin tuskaa (mulla kesti tunti syödä yks iltapala !) niin on tää ihanuus kaiken sen arvoinen. Rakastan, ei voi muuta sanoa ♥ Ja tein yöllä myös vasempaan korvaan toisen korviksen, otti paljon kipeämpää kuin ykskään muu lävistys jonka oon tehny/ottanu.

Mulla oli myös _kahden_vitun_tunnin_ operaatio tongue webin kanssa. Eka vartin takkusin reiän tekemisen kanssa ja kun sen sain tehtyä, niin menikin toinen vartti kun vuoronperään joko laitoin korua reikään tai syljin verta lavuaariin. Ihanaa tämä lävistysten teko, sillä mä olin jonkinlaisessa shokkitilassa sen veren määrän ja näkemisen takia koko ton aikaa. Sitten tippui toinen pallo vessanpönttöön, enkä todellakaan edes harkinnut sen onkimista sieltä vaan siirryin kaikkien tavaroiden kansas yläkertaan.

Peilin kanssa taistelin korua ja toista palloa puoli tuntia, kun luovutin tapin lyhyyden takia ja laitoin napakorun läpi, joka ihme ja kumma meni. No, siinä sitten tajusin etten todellakaan yritä taistella enää toisen korun kanssa, mutta mulla ei myöskään ole enempää 1.6mm palloja kuin se yksi mikä siinä korussa oli jo kiinni. Tyhmätyhmätyhmä. Melkein tunnin vaan makasin sängyssä ja varmistin vähän väliä, että koru on yhä kohdillaan, kunnes aloin epätoivoisesti katsoa olisiko mulla sittenkin lisää oikean kokosia palloja.

Ja niitähän löytyi 2 kappaletta ! Uskomatonta, mutta crazy factory teki mulle toisen kerran sen, että antoi mulle 1.6mm palloja vaikka tilasin nimenomaan 1.2mm. Joten sain kaikkien ongelmien jälkeen tongue webin korun kiinni, ja nyt mulla onkin sitten 7 lävistystä. 6mm venytys, 2 normaalia korvista, 2 huulikorua, frowny ja tongue web ♥ Tulevaisuudessa joskus vielä ainakin septum, mutta todennäköisesti myös lisää korviksia, jonkinlainen rustokoru, sillä kriteerillä että laihdun tai hyväksyn kroppani napakoru ja jos saan septumin kanssa sopimaan naamaan niin myös medusa.

Mutta nyt taidan odotella josko se nukkumatti saapuisi tännekin ja poistun blogin puolelta.

Tässä vielä nämä vauvelit näiden 12h ajalta, sekä ekstrana päälle 6mm venytys.♥

You must be a drug, 'cause I'm so addicted to you

En oo taaskaan löytänyt niin yhtään mitään inspiraatiota kirjoittaa, antakaa anteeksi ! Mutta tosiaan, ostin Jessicalta sen vanhat pidennykset viikonloppuna, ja oon aivan rakastunut niihin. Tuntuu niin ihanalta kun on pitkät hiukset ! Sunnuntaina oli myös paluu Kauhajoelle ja asuntolaan. Katottiin elokuva (Deadgirl) Johannan ja Piian kanssa, ei oikeestaan pelottava vaan oksettava ja hieman sekava. Eipä me oikeestaan muuta taidettu tehdäkkään.

Eilen sitten oltiin Piian kanssa aamupäivä koulussa, mutta sitten Jessica palas kans asuntolaan joten hengattiin sen kans, ja lähettiin nelisteen syömään subwayhin ja kaupoille, kävellen vieläpä. Ilta menikin taas elokuvaa kattellessa ja hengaillessa (katottiin Fragilea, mutta hdfin jätti sen kesken niin jäi loppu näkemättä).

Aamulla ei jaksettu Piian kanssa herätä metsätunneille, mutta ihana opettajamme, lähetti siivoojat koputtelemaan meidät hereille, joten herätys oli julma ja riistävä kahdeksan pintaan. Mulla oli aivan jäätävän huono olo, joten ilmotin opettajalle etten tuu ainakaan aamupäivän tunneille, mutta jos olo paranee niin tuun iltapäiväksi. Seuraava herätys olikin ruokavälkällä kun Piia tuli huoneeseen ja Jessica hetken kuluttua perässä. Mulla oli edelleen yhtä huono olo, joten kouluun meno kahdelle äikäntunnille ja kahdelle liikuntatunnille ei tullut kuuloonkaan.

Joten katsottiin Johannan kanssa elokuva (Nothing left to fear), ja pakko myöntää että se oli oikeasti hyvä ! Joissakin kohissa oli sellanen pieni pelko, mutta ei kuitenkaan mikään suuri. Lopussa jäi harmittamaan kun ei kerrottu mitä sille yhdelle tyypille kävi mutta asiasta pääsi yli kuitenkin. Sen jälkeen laitoin itteni ihmisen näköseks, kysyin pyörää lainaan ja hetken aikaa chillailin asuntolassa.

Tein siinä sitten lähtöä, kun totesin tutun henkilön ilmestyneen meidän solun yleisiin tiloihin. Isoveljen entinenhän se siinä istuskeli mutten kerenny muuta selvittää ku et se opiskelee nykyään kauppiksessa ja on tutustunu suurimpaan osaan meidän solulaisista. Lähin sitten, kävin tapaamisessa ja jatkoin kauppaan. Hain suklaalevyn ja sit totesin etten voi kävellä subwayn ohi, oli pakko käydä ostamassa 15cm subi ruuaksi ! Ja loppuilta menikin vaan asuntolassa lagaten.

Tossa kuva pidennyksistä ennen ku värjäsin sekä omat hiukset että pidennykset :)

Tekotaiteellista paskaa marraskuulta

Eli jostain kumman syystä mulla on koneella kuvia vain marraskuulta, joten saatte tässä nyt muutaman näistä otoksista. Enjoy ~

Porkkanalaatikko :3

Maisemaa asuntolan ikkunasta

Hmph heilahtanu mutta pururadan alkua Vuosaares

Lol, olin kenties väsynyt ku otin tän mut nauroin tälle kyltille sillon vartin XD

Joelta koululta

Jääpala linssin edessä kuvattua maisemaa

Ja minä vielä blondina täysissä meikeissä ennen tämän videon kuvaamisen alkua

Ja nyt näin loppuun pyytelen teitä kertomaan jonkun kivan järkkärin aloittelijalle, mutta ei mielellään sellasta että kun alkaa kehittyä niin saa heti ostaa uuden kameran, koska sellaiseen ei jaksa rahoja tuhlata jatkuvasti :)

A man made of potatoes

Työssäoppiminen ohi. Monia muistoja - niin hyviä kuin huonoja jäi. Uusia kokemuksia ja kantapään kautta oppimisia. Hauskoja hetkiä ja henkevien puhumisia Piian kanssa. 206 tehtyä tuntia, joista 15 hylättiin, muuten oltaisiin saatu jo pari päivää sitten suoritettua. Tulipa sanoitettua kokonainen biisikin työssäoppimisen hengessä uusiksi.

"Olet kaalimato,

ankkojen kahluualtaassa.

Unohdettu ruokinta,

oot jäänyt väliin pitkän aikaa."

"Puhu kielellä jota tajuan,

sanoilla jotka ymmärrän,

runoilla jotka käsitän,

sinuun tarvii tekstityksen.

Salaisuuksia määkijän,

pässin kaikkia puskevan,

puhu kielellä jota tajuan."

Kokonainen versio löytyy hiiiiiieman selaamalla askistani, johon löytyy linkki omasta esittelystäni.

Mutttta sitten kai voimme jonkinlaisen aasinsillan kautta siirtyä muihin asioihin. Eli huomenna hammaslääkäri puoliltapäivin, sitä ennen ja jälkeen hetken aikaa kylällä kaiketi yksin (mutta mitäpä sen väliä, kännykkä on aaina mun seurana). Sit ylihuomenna saan taas herätä aikasemmin, koska lähden junalla matkustelemaan taas. Ja syynä sama kuin viimeksi, meen katsomaan Aijaa. Sain itekkin tietää vasta alkuviikosta että nähään viikonloppuna, joten aivan paniikissa etsin tänään lahjaa, ja onneksi löysinkin Piian avulla.

Ens viikko lomaa, yhyy, ja sitten viikko koulua, jonka jälkeen hiihtoloman merkeissä viikko lomaa. Miksei tää opiskelu vois olla useamminkin tälläistä ? Koska tälläsestä helmikuusta mäkin tykkään ! Onko kellään muuten mitään ideoita, miten olla raapimatta itseään..? Koska mulla alkaa iho jo menemään huonompaan kuntoon kun vaan raavin itteäni kokoajan vaikkei ees kutita, arrgh. Kai tää on vaan jotakin stressiä taas...

Söpö on muuten myynnissä, hintaan 7000 euroa. Hieman mulla on kyllä paska ja katkera fiilis asiasta, kun ensin äitee sanoi ettei halua myydä sitä ilman mun lupaa ettei käy niinku Wilin kanssa. Oltiinhan me puhuttu toki, että jos sitä harkittis, mutta en kyllä mitään sanonut että saisi myydä. Ja no, kieltämättä pikku ylläri oli avata sunnuntaina facebook ja nähä sen myynti-ilmotus. No, toivotaan ettei mee ainakaan nopeesti kaupaks niin saan rauhassa hyvästellä sitä.

Ps. Ai oonko muuttunut ulkonäöllisesti yläasteen aikana ? Eeen ollenkaan :'D

Tykkään valittaa

Laiska ja saamaton minä sai editoitua pari viikkoa sitten kuvatun piiitkän valitus + höpötysvideon teille ! Enimmäkseen valitus, lopussa sepitän jotain muutakin :D