A man made of potatoes

Työssäoppiminen ohi. Monia muistoja - niin hyviä kuin huonoja jäi. Uusia kokemuksia ja kantapään kautta oppimisia. Hauskoja hetkiä ja henkevien puhumisia Piian kanssa. 206 tehtyä tuntia, joista 15 hylättiin, muuten oltaisiin saatu jo pari päivää sitten suoritettua. Tulipa sanoitettua kokonainen biisikin työssäoppimisen hengessä uusiksi.

"Olet kaalimato,

ankkojen kahluualtaassa.

Unohdettu ruokinta,

oot jäänyt väliin pitkän aikaa."

"Puhu kielellä jota tajuan,

sanoilla jotka ymmärrän,

runoilla jotka käsitän,

sinuun tarvii tekstityksen.

Salaisuuksia määkijän,

pässin kaikkia puskevan,

puhu kielellä jota tajuan."

Kokonainen versio löytyy hiiiiiieman selaamalla askistani, johon löytyy linkki omasta esittelystäni.

Mutttta sitten kai voimme jonkinlaisen aasinsillan kautta siirtyä muihin asioihin. Eli huomenna hammaslääkäri puoliltapäivin, sitä ennen ja jälkeen hetken aikaa kylällä kaiketi yksin (mutta mitäpä sen väliä, kännykkä on aaina mun seurana). Sit ylihuomenna saan taas herätä aikasemmin, koska lähden junalla matkustelemaan taas. Ja syynä sama kuin viimeksi, meen katsomaan Aijaa. Sain itekkin tietää vasta alkuviikosta että nähään viikonloppuna, joten aivan paniikissa etsin tänään lahjaa, ja onneksi löysinkin Piian avulla.

Ens viikko lomaa, yhyy, ja sitten viikko koulua, jonka jälkeen hiihtoloman merkeissä viikko lomaa. Miksei tää opiskelu vois olla useamminkin tälläistä ? Koska tälläsestä helmikuusta mäkin tykkään ! Onko kellään muuten mitään ideoita, miten olla raapimatta itseään..? Koska mulla alkaa iho jo menemään huonompaan kuntoon kun vaan raavin itteäni kokoajan vaikkei ees kutita, arrgh. Kai tää on vaan jotakin stressiä taas...

Söpö on muuten myynnissä, hintaan 7000 euroa. Hieman mulla on kyllä paska ja katkera fiilis asiasta, kun ensin äitee sanoi ettei halua myydä sitä ilman mun lupaa ettei käy niinku Wilin kanssa. Oltiinhan me puhuttu toki, että jos sitä harkittis, mutta en kyllä mitään sanonut että saisi myydä. Ja no, kieltämättä pikku ylläri oli avata sunnuntaina facebook ja nähä sen myynti-ilmotus. No, toivotaan ettei mee ainakaan nopeesti kaupaks niin saan rauhassa hyvästellä sitä.

Ps. Ai oonko muuttunut ulkonäöllisesti yläasteen aikana ? Eeen ollenkaan :'D