Pari videota

Eli tässä nyt tännekin viimeisimmät kaksi videotani.

Tässä viikon vanha, yöllinen tylsyys, pari asiaa ja lävistyskorujen esittely (so much balls).

Ja tässä tänään päivällä kuvattu uusien hiusten esittely. Ja yleistä höpinää.

Tiedän jossain onnistuin kun sinuun takerruin

Lupaan olla sun,

kun päivä kääntyy iltaan,

kun pöly laskeutuu,

ja ollaan ihan hiljaa.

Lupaan olla sun,

ja sanoo senkin ääneen,

ei tuu tarpeeks sanottuu.

Nopsajalka - Lupaan olla

En oo nyt hetkeen jaksanut kummempia päivitellä - hupsista vaan. Mutta tosiaan viime sunnuntaina meillä tuli Aijan kanssa puoli vuotta täyteen. Tää tuntuu vaan niin uskomattomalta aatella sitä, kun en ole tosiaan mikään unelma tyttöystävä ja aiemmat suhteet kaatunu aikapäiviä aiemmassa vaiheessa. No, eipä kukaan muu ole kyllä saanu mua edes tuntemaan näin vahvasti. Ja vaikka toi onkin niiiiiin kliseistä sanoa, että "en mä oo ikinä ketään muuta rakastanu ketään näin paljon juu aar mai onli van", niin totean että tällä hetkellä se tuntuu siltä että voisin hyvinkin olla loppuelämänikin yhdessä Aijan kanssa. Ja lauantaina mulla on taas junamatkoja tiedossa ja 7 tuntia murun seurassa.

Mutta siirtyäkseni nyt muihin aiheisiin, niin moni on varmaan huomannut mun aina sanovan että jokin hiusväri ja -tyyli pysyy mutta kuitenkin vaihdan sitä pian. Tai sitten musta vaan tuntuu siltä. Vuosi sitten blondasin ja no, sattuneista syistä mulla oli päiviä kun hiukset pysyi visusti piilossa epäonnistuneen värinpoiston tuloksena. Sitten ne oli taas ~3 kuukautta blondit kummaltakin puolelta suunnilleen samanpituiset (katkeilua esiintyi huonokuntoisuuden vuoksi joten eivät aivan olleet), kunnes leikkasin siilin. Siitä taas ~3 kuukautta kun värjäsin edestä alta punaiseksi ja seuraavana päivänä kaikki muut mustaksi. Äiteetähän se teko otti päähän suuresti koska tosiaan vuosi sitten vaivalla mustista blondattiin. Ne pysyi ~3 kuukautta kunnes vedin koko pään mustaksi pidennyksien vuoksi. Siitä ~1 kuukausi niin eteen yhdessä illassa 4 värinpoistoa ja pinkkiä shokkiväriä. Ja siitä kuukausi ja tullaan suunnilleen tähän. Leikkasin siis tosiaan hiukset aika lailla poikalyhyiksi, pidennykset saan vielä kiinni ja ylhäältä niiden vuoksi pidempää, ja värjäsin pinkin värinpoistojen kautta siniseksi. Ja nyt on etuhiukset niin huonossa kunnossa että ne saa ton värisinä pysyä jonkun aikaa. Ja kivathan nää hiukset on.

Tässä vähän kollaasia miten mun hiukset on vaihdellu. Aikajärjestyksessä alkaein oikea ylänurkka joka otettu kesällä 2011.

Muhun on tässä parin viime viikon aikana varmaan iskenut jokin virus, sellainen että oon shoppaillut paljon verrattuna siihen että vihaan kyseistä touhua. Viime viikolla ostin kaupoista hupparin (oisin halunnu kokoa xxxl mut suurin oli xxl vaik katoin miesten puolelta), tennarit ja farkut. Netistä ostin vielä niiden lisäksi 60cm pidennykset (mun rakkaudet) ja tilasin crazy factoryltä koruja. Tällä viikolla kerkesin jo hiusvärejä shoppailemaan ja kiitän pääsiäislomaa siitä etten ole kykeneväinen enempiä ostamaan. Mutta palataan crazy factoryn tilaukseen johon kuului tukkupakkaus palloja (1,2mm & 3 sekä 4 pallon kokoja), venytykset 2mm-8mm, iiiihania koruja venytyksiin ja pari hevosenkenkää lisää. 8mm päätyi jo vasempaan korvaan ja nyt odotellessa että se palautuu kunnolla että voin korun laittaa. Samaten 2mm pääsi aloittamaan oikeassa korvassa venytystä. Sattuusattuusattuu ! Frowny on myös taas hetken aikaa ainakin poissa kuvioista, onneksi sen reiän pitäisi todistetusti ainakin 5 päivää kestää ilman korua menemättä umpeen.

Mutta mä taidan siirtyä nyt nauttiman auringosta ulos, saatan jopa vlogin puolelle kuulumisvideon kuvata samalla, ei ikinä voi tietää mitä tapahtuu.

Hiuspäivitystä

Tulin vaan tännekin kertomaan että mun etuhiukset muutti eilen väriä pinkistä siniseen :3 Rakastan ♡

Still alive nigga

Katselen sua, sä näytät samalta,

mutta äänessäs on jotain uutta.

Onpa kiva pitkästä aikaa jutella,

vaikka en tunne enää sinua.

Koska me ei olla enää me,

ostetaan joululahjat jollekin toiselle.

Kun lähdet en perääsi enää kävele,

koska me ei olla enää me.

Sanni - Me ei olla enää me

Tuli tänään nähtyä, aikalailla puolivahingossa yhtä entistä poikaystävääni, ajalta jolloin vanhemmat ei vielä tienneet mun seksuaalisesta suuntautumisesta ja olin vielä itsekin epävarma itsestäni. Pituutta se oli kasvanut, sain tuntea itseni lyhyeksi, ja vaikutti se muutenkin kasvaneen edes jonkin verran. Huvittavaa sinänsä, koska olin aina niin 'varma' ettei se tulis ikinä kasvamaan. Ei se loukkauksiaan anteeksi pyydellyt, mutta ei sentään loukannut lisää, vaan osattiin olla ne kaksi tuntia tuolla kylmässä ilmassa niinkuin mitään ei olisi ikinä tapahtunut meidän välillä. Kuin me oltaisiin aina oltu kavereita, jotka vaan ajautu erilleen ja nyt vietti hetken aikaa samassa seurassa. 

Mutta ei enempää siitä aiheesta, vaan kerrotaan nyt muita kuulumisia. Oon nyt tehnyt pariin otteeseen 'kunnollista' ruokaa asuntolassa aivan itse. Viime viikolla tein tonnikalapastaa ja vaikka paseeratut tomaatit lensikin mm mun sukalle ja puolet tarvittavista välineistä puuttui niin tulos oli onnistunut ja ruoka hyvää. Nyt tein eilen myös kirjolohta kerman ja perunoiden kera, ja tässäkin tulos oli onnistunut. Kyllä musta vielä kelpo kotikokki (ja kenties joskus kotivaimo) tulee !

Aijankin kanssa menee hyvin, itseasiassa sunnuntaina tulee puoli vuotta yhdessä oloa täyteen. Uskomaton aika mun mittakaavassa, aiemmilla on tuntunut se vajaan 3 kuukauden suhde pitkältä ajalta. Eniten mua hämmästyttää se, että Aija edelleen jaksaa katsella mun mustasukkaisuuskohtauksia, mielialavaihteluita jne. Suoraan sanottuna kun en ole tyttöystävänä mistään helpoimmasta päästä. Mutta en valita jos joku jaksaa olla mun kanssa, etenkään kun se joku on Aija.

Meillä oli maanantaina koulukuvaukset, jonka johdosta Nökerö oli Kauhajoella. Luokkakuvan oton aikana se oli aikalailla rauhallisin koirista ja oli mun jalkojen välissä kokoajan kiltisti. Välillä katseli mua ja yhdessä vaiheessa rupesi makaamaan. Omassa kuvassa mä istuin lattialla kahdessa eri asennossa ja Nökö oli mun vieressä. Saa nähdä mikä niistä on kuvaajan mielestä paras ja päätyy mun viralliseksi ykkösluokan kuvaksi.

Viikonloppuna ratsastettiin äiteen kanssa piiiitkästä aikaa yhdessä. Mä menin Woopylla ja äitee Söpöllä. En ollut aiemmin mennytkään Woopylla, joten kaikki oli uutta. Ravaamaan lähtiessä se vaikutti niin paljon Rasselta, että tiesin sen olevan turvallinen ratsu. Laukka sillä oli pienen pientä ja se toimi kuten Kinkku, pitäen sen nostetun laukan. Ratsastus meni hyvin ja joskus otan taas uusiksi, saa sitten nähdä kumman kanssa vaan. Ens viikonloppuna kun oon yksin perjantai-päivästä sunnuntaihin voisin Söpöllä menoa harkita. Mutta saa kuitenkin nähdä miten käy.

Tässä nyt on tälläinen pikatiivistelmä viime aikojen tapahtumista, melkein kuukausi viimeisimmästä postauksesta, hupsista. Ei vain ole riittänyt intoa kirjoittaa. Mitään en lupaa koska postailen taas, mutta napatkaas tähän loppuun vielä mun lipsync jos ette ole sitä tuben kautta jo nähneet. Heihei, näkyillään taas ~

ps. Jäitte nyt ilman minkäänlaisia kuvia koska koneeltani ei uusia löydy ja weheartitissä oli päivitys. Kestäkää ja kärsikää tylsän näköisestä tekstipostauksesta.