Pieniasteinen elämäntaparemontti

Tuntuu niin.. pelottavalta sanoa se ääneen. Ihan kuin ääneen sanominen tarkoittaisi, että nyt se lopahtaa tähän. Mutta siis; oma kroppa ei tuntunut hyvältä, vaa'an lukema kohosi kohonemistaan ja peilikuva ei tuntunut enää omalta. Joten päätin pienillä muutoksilla saada aikaan, no, muutosta. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että herkut olisi heitetty täysin pois ja puputtaisin vain salaattia vetäen hulluja lenkkejä luurankoa muistuttava vartalo mielessä.

Oon toki vähentänyt herkkuja, mutta kyllä mä silti niitä edelleen syön, kohtuuden mielessä pitäen. Eli oon alkanut tekemään itse ruokaa tai syömään koulussa (tällä viikolla hieman lipsuttu siitä, oi subway miksi olet niin herkullinen...), välipalaksi sekä iltapalaksi on joko rasvatonta rahkaa tai mysliä. Limutkin alkaa hiljakseltaan vaihtua olemaan mehua, vaikka toki pepsi maxin satunnaisesti sallinkin itselleni, ja energiajuomiakin menee välillä.

Mutta koska pelkkä ruokavalion muuttaminen ei tuota tulosta, niin oon alkanut tekemään vuoden alusta aina sään salliessa (tai siis, en pariin viikkoon voinut käydä, koska oli kauhean kova tuuli ja liukkaus) lenkillä. Aloittaessa (eli tammikuun alkupuolella) meni hieman päälle 30 minuuttia tuossa vakioksi tulleessa lenkissä, tänään vain 24 minuuttia. Ja pitää tosiaan ottaa huomioon, etten tee tuota veren maku suussa "pakkolaihtua"- fiiliksellä, vaan koska mulle tulee siitä rennosta kävelyn ja hölkän sekoituksesta euforinen tunne. Se saa mulle heti tyytyväisemmän olon mun kropasta, ja pikkuhiljaa oon varma, että tuloskin rupeaa näkymään.

Oon nykyään paljon onnellisempi ja paljon tyytyväisempi omaan kroppaan, kuin mitä olin vuoden vaihteessa. Ja mä tiedän varmaksi, ettei tää tule lipsumaan painon katsomiseen joka ikinen minuutti, koska mulla ei ole asuntolalla puntaria, eikä meillä ole kotonakaan enää, koska se on toisella kämpällä, missä käyn harvakseltaan.

Toivon tietysti, että tää jatkuu samalla mallilla, ainoana haittapuolena oon huomannut väsymyksen, vaikkei sekään välttämättä tuosta johdu. Mutta kun väsyttää kokoajan, silloinkin jos oon nukkunut 16h putkeen. Tai jos oon vaikka nukkunut 4h päivällä koulun jälkeen, saatan olla vain 2h hereillä ennen kuin menen nukkumaan. Maailman ärsyttävintä. Ja siis, se on haittapuoli myös siksi, että kun mä olen väsynyt niin suutun herkästi. 

Hiusvärieni historiaa

 Mä olen värjäillyt hiuksia aivan suunnattomasti, en tarkkaa määrää tiedä, kuinka usein, mutta lähempänä sataa ollaan varmasti nykyisin suoraväreillä jatkuvan värjäämisen ansiosta. Joten päätin nyt avata vähän, että miltä mun hiusvärien galleriassa näyttää. Luonnollinen hiustenvärinihän on hyvin vaalea ollut aikoinaan, mutta lähtenyt muuttumaan nykyisin maantienharmaaksi. 

Tämän parempaa kuvaa ei ole digitaalisessa muodossa mun luonnollisesta hiustenväristä.

Ensimmäisen kerran värjäsin hiuksia joskus ennen kakkosta, kun vetäistiin ne punaiseksi.  Koska noin pienenä mua ei kiinnostanut lainkaan, miltä väri näyttää värjäämättä, pysyi se samalla värjäyksellä siihen asti, että se blondattiin pois. Jossain vaiheessa värinä käväisi myös epätoivotusti oranssi, mutta ei muistikuvaa missä kohdassa se esiintyi.

Facebookin mukaan kuva on räpsäisty heinäkuussa 2005, ja värin kirkkaudesta päätellen vasta värjätty.

Hiukset pysyivät blondeina, kunnes nelosessa vetäistiin alta mustaksi. Silloin mua ei kuitenkaan tuollainen hiustyyli vielä innostanut yhtään, joten pää vedettiin myöhemmin punaiseksi jälleen, ja siitä sitten jälleen blondiksi. Seuraavan kerran värjäsin hiuksia vasta kuudennen luokan loputtua, jolloin alta mustat palasivat, ja tällä kertaa tuo tyyli pysyi seiskaluokan huhtikuulle asti, jolloin olin leikannut hiuksia niin, että järkevintä oli blondata muutama jäljelle jäänyt musta haiven pois.

Tammikuussa 2011 web-kameralla otettu kuva. Hiuksia leikattu jo jonkin verran, mutta vielä maltilla kuitenkin.

Seuraavaksi oli vuorossa vähän ennen kasiluokkaa vaaleanruskea vaaleilla raidoilla. (Tää tukka oli nykyisin katsottuna tosi ihana ja tahtoisin kovasti takaisin!) Kasiluokan keväällä sekin sai lähtöpassit blondauksella, ja suunnilleen kuukauden kuluttua siitä värjäsin kokopään mustaksi ensimmäistä kertaa. Musta oli ensimmäinen väri, jota uudelleenvärjäsin tasaisesti, lähinnä koska kun tyvikasvu alkoi olla tarpeeksi pitkä, näytin kaljuuntuvalta.

Elokuussa 2011 otettu kuva, parempaa kuvaa näistä hiuksista ei löydy netistä.

Huhtikuu 2013

Musta sai melkein vuoden olla päässä, kunnes se lähti 4-5 värinpoiston/vaalennuksen jälkeen. Tässä vaiheessa myös oli tyvikasvu alkanut muuttumaan maantienharmaaksi. Siitä syystä vetäisin syksyllä yhden blondin päähän, josta seurasi jälleen värjäyskuume. Joten seuraava askel oli parin kuukauden kuluttua osa etuhiuksista punaiseksi ja loput seuraavana päivänä mustaksi. Seuraava muutos oli vain kokopää mustaksi kolmen kuukauden päästä.

Heinäkuu 2013

Marraskuu 2013

Suunnilleen kuukauden kuluttua siitä sain päähäni kokeilla ensimmäisen kerran suoraväriä, joten ostin vaalennuksen ja pinkin suoravärin extemporesti, ja sitten vaalentamaan etuhiuksia. 4 peräkkäistä vaalennusta samana iltana, ja aamulla oli iiiihanat pinkki-mustat hiukset. Suoraväreihin tosin jää vain helposti koukkuun "koska niillä saa väriä helposti ja vahingoittamatta hiuksia ja niin suuri valikoima jajajaja", joten kuukauden kuluttua oli edessä jälleen vaalennusurakka. Pinkki muuttui blondin kautta siniseksi yhdessä illassa, ja hiukset toki tykkäsivät tästä. No, kantapään kautta ne opit aina tulee...

Maalis- tai huhtikuu 2014, ihan varma en uskalla olla.

Huhtikuu 2014

Kuukauden kuluttua myös sininen kyllästytti, joten uudelleen vaalentamaan. Tuolloin huomasin sinisen hankaluuden, kun vaalennus ei ollutkaan niin helppoa, vaikka olinkin syväpuhdistavalla jo muutaman kerran haalistellut pohjaksi. Lopulta tulos oli violettia kevyesti vivahtava valkoinen. Josta siirryin marketin kestovärillä punaiseen. Hiuksista osa sanoi tässä vaiheessa itsensä irti katkeamalla, ja alkavat vasta nyt olemaan tervettä hiusta samassa mitassa kuin ennen katkeamista.

Kesäkuu 2014, tätä parempaa kuvaa ei löydy, koska käytin peruukkeja jatkuvasti tuohon aikaan.

Muu päähän oli siis tässä vaiheessa ollut jo hetken aikaa mustaksi värjätty siili, joten heinäkuulla alkoi 'siilissäkin' näkymään mukava tyvikasvu, ja punainenkin kyllästytti jälleen. Joten kaapin pohjalta pari ammoniakitonta blondausta 'siiliin' täydeksi ajaksi (muutaman päivän välillä) ja jälkimmäisellä kerralla myös hetkeksi loppuajasta muihin hiuksiin. Lopputuloksena melko tummanruskea 'siili'. Joten sekoitin kaapista hoitoainetta, sitruunamehua ja pari c-vitamiinitablettia (murkasin tietenkin) keskenään ja lynttäsin syntyneen sekoituksen päähän. Sitruunamehu taisi olla se vaikuttava aine, sillä hiuksista tuli lähes maantienharmaat. Punainen väri oli haalistunut marjapuuroksi jo aiemmin, joten lynttäsin niihin keväältä jäänyttä pinkkiä.

Tässä kuvassa väri näkyy parhaiten. Elokuu 2014. Kaulakin on kaunis.

Tämä maantienharmaa-pinkki pysyi kuukauden, jonka jälkeen pinkki muuttui puolivahingossa punaiseksi. En meinaa löytänyt pinkkiä väriä äidin siivouksen jäljiltä, joten vetäisin biozellin chili pepperiä tilalle. Tykästyin viikonlopun aikana tuohon punaiseen niin, että vedin muutkin seuraavalla viikolla samalla värillä. Hiuksissa oli kuitenkin värieroja, joten marketin värillä koko pää tummanpunaiseksi.

Syyskuu 2014.

Tuo pysyi pari kuukautta, kunnes vaalentelin hiljakseltaan (ensimmäisen ja toisen välissä 3 viikkoa) blondia kohti. Lopulta ne olivat tietyssä valossa hyvin vaaleanpunaiset ja muuten blondit. Se riitti, joten parin viikon kuluttua vetäisin liilaksi. Ensimmäisellä 'kunnollisella' värjäyksellä väri oli turhan vaalea, toisella juuri ihanan värinen, ja kolmannella kerralla siitä muotoutui violetti.

Marraskuu 2014. Värjäsin siis blondeihin pidennyksiinkin ensimmäiseksi samaa väriä kuin oman pään ja siitä liukuen pinkkiin.

Vähän päälle kuukauden kuluttua olin haalistellut sitä niin, että yhdellä värinpoistolla tulos oli valkoinen, paitsi takaa, missä oli vaaleansiniset latvat. Tuo ei kuitenkaan pipo päässä viihtyvää itseäni haitannut, joten väri pysyi melkein kaksi viikkoa, jonka jälkeen tuli vaaleanturkoosi. Sitä olen vahvistellut nyt lähes jokaisella pesukerralla, ja toissapäivänä lähti tyhjä purkki roskiin. Nyt haalistelen tätä kuukauden, jonka jälkeen seuraa hidas vaalennus kohti blondia, että voidaan siirtyä taas toisiin väreihin.

Ja tässä tämä nykyinen. Eilen räpsäistyjä kuvia siis.