Monen käsitys mielisairaalasta on varmaankin se, että täällä maataan sängyssä sidottuna kaiken aikaa ja välillä syödään ruokaa, mikä ei kelpaisi edes rotille. Näin kärjistettynä siis.
Mutta ei mielisairaalassa oikeasti sellaista ole. Aikuisten puolella meno on jo todella rentoa, nuorten puolella oli vähän enemmän sääntöjä. Täällä saa olla kone, puhelin kaiken aikaa itsellä ja tupakilla saa ravata vaikka viiden minuutin välein. Osa ruuista on toki sellaisia, mitkä eivät kelpaisi edes rotille, mutta on täällä hyviäkin ruokia. Ja omien eväidenkin mahdollisuus on. Yksi päivä tilasin tänne pizzaakin parin muun potilaan kanssa.
Mä oon siis ollut täällä aikuisten puolella nyt kaksi viikkoa. Hakeuduin tänne itse sillä mua pelotti liikaa mun itsetuhoiset ajatukset. Mulla aloitettiin uudelleen lääkitys, tällä kertaa eri lääkkeillä. Saan päivässä 5 pilleriä tällä hetkellä vakiona, niiden lisäksi voin pyytää 1-4 pilleriä tarvittavaa. Pikkuhiljaa olo alkaa kai paranemaan, mutta ainakaan vielä ei näy tulosta. Lääkkeitäkin nostetaan vielä, joten senkään vuoksi uloskirjaus ei ole vielä ajankohtaista.
Mä oikeastaan jopa viihdyn täällä. Pidän siitä, että joku muu huolehtii mun vuorokausirytmistä ja on aina joku jolle puhua, kun huono olo iskee oikein kunnolla. Mutta ei mulla muuta, kunhan tein pienen selonteon siitä, mitä mulle kuuluu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti