Pari videota

Eli tässä nyt tännekin viimeisimmät kaksi videotani.

Tässä viikon vanha, yöllinen tylsyys, pari asiaa ja lävistyskorujen esittely (so much balls).

Ja tässä tänään päivällä kuvattu uusien hiusten esittely. Ja yleistä höpinää.

Tiedän jossain onnistuin kun sinuun takerruin

Lupaan olla sun,

kun päivä kääntyy iltaan,

kun pöly laskeutuu,

ja ollaan ihan hiljaa.

Lupaan olla sun,

ja sanoo senkin ääneen,

ei tuu tarpeeks sanottuu.

Nopsajalka - Lupaan olla

En oo nyt hetkeen jaksanut kummempia päivitellä - hupsista vaan. Mutta tosiaan viime sunnuntaina meillä tuli Aijan kanssa puoli vuotta täyteen. Tää tuntuu vaan niin uskomattomalta aatella sitä, kun en ole tosiaan mikään unelma tyttöystävä ja aiemmat suhteet kaatunu aikapäiviä aiemmassa vaiheessa. No, eipä kukaan muu ole kyllä saanu mua edes tuntemaan näin vahvasti. Ja vaikka toi onkin niiiiiin kliseistä sanoa, että "en mä oo ikinä ketään muuta rakastanu ketään näin paljon juu aar mai onli van", niin totean että tällä hetkellä se tuntuu siltä että voisin hyvinkin olla loppuelämänikin yhdessä Aijan kanssa. Ja lauantaina mulla on taas junamatkoja tiedossa ja 7 tuntia murun seurassa.

Mutta siirtyäkseni nyt muihin aiheisiin, niin moni on varmaan huomannut mun aina sanovan että jokin hiusväri ja -tyyli pysyy mutta kuitenkin vaihdan sitä pian. Tai sitten musta vaan tuntuu siltä. Vuosi sitten blondasin ja no, sattuneista syistä mulla oli päiviä kun hiukset pysyi visusti piilossa epäonnistuneen värinpoiston tuloksena. Sitten ne oli taas ~3 kuukautta blondit kummaltakin puolelta suunnilleen samanpituiset (katkeilua esiintyi huonokuntoisuuden vuoksi joten eivät aivan olleet), kunnes leikkasin siilin. Siitä taas ~3 kuukautta kun värjäsin edestä alta punaiseksi ja seuraavana päivänä kaikki muut mustaksi. Äiteetähän se teko otti päähän suuresti koska tosiaan vuosi sitten vaivalla mustista blondattiin. Ne pysyi ~3 kuukautta kunnes vedin koko pään mustaksi pidennyksien vuoksi. Siitä ~1 kuukausi niin eteen yhdessä illassa 4 värinpoistoa ja pinkkiä shokkiväriä. Ja siitä kuukausi ja tullaan suunnilleen tähän. Leikkasin siis tosiaan hiukset aika lailla poikalyhyiksi, pidennykset saan vielä kiinni ja ylhäältä niiden vuoksi pidempää, ja värjäsin pinkin värinpoistojen kautta siniseksi. Ja nyt on etuhiukset niin huonossa kunnossa että ne saa ton värisinä pysyä jonkun aikaa. Ja kivathan nää hiukset on.

Tässä vähän kollaasia miten mun hiukset on vaihdellu. Aikajärjestyksessä alkaein oikea ylänurkka joka otettu kesällä 2011.

Muhun on tässä parin viime viikon aikana varmaan iskenut jokin virus, sellainen että oon shoppaillut paljon verrattuna siihen että vihaan kyseistä touhua. Viime viikolla ostin kaupoista hupparin (oisin halunnu kokoa xxxl mut suurin oli xxl vaik katoin miesten puolelta), tennarit ja farkut. Netistä ostin vielä niiden lisäksi 60cm pidennykset (mun rakkaudet) ja tilasin crazy factoryltä koruja. Tällä viikolla kerkesin jo hiusvärejä shoppailemaan ja kiitän pääsiäislomaa siitä etten ole kykeneväinen enempiä ostamaan. Mutta palataan crazy factoryn tilaukseen johon kuului tukkupakkaus palloja (1,2mm & 3 sekä 4 pallon kokoja), venytykset 2mm-8mm, iiiihania koruja venytyksiin ja pari hevosenkenkää lisää. 8mm päätyi jo vasempaan korvaan ja nyt odotellessa että se palautuu kunnolla että voin korun laittaa. Samaten 2mm pääsi aloittamaan oikeassa korvassa venytystä. Sattuusattuusattuu ! Frowny on myös taas hetken aikaa ainakin poissa kuvioista, onneksi sen reiän pitäisi todistetusti ainakin 5 päivää kestää ilman korua menemättä umpeen.

Mutta mä taidan siirtyä nyt nauttiman auringosta ulos, saatan jopa vlogin puolelle kuulumisvideon kuvata samalla, ei ikinä voi tietää mitä tapahtuu.

Hiuspäivitystä

Tulin vaan tännekin kertomaan että mun etuhiukset muutti eilen väriä pinkistä siniseen :3 Rakastan ♡

Still alive nigga

Katselen sua, sä näytät samalta,

mutta äänessäs on jotain uutta.

Onpa kiva pitkästä aikaa jutella,

vaikka en tunne enää sinua.

Koska me ei olla enää me,

ostetaan joululahjat jollekin toiselle.

Kun lähdet en perääsi enää kävele,

koska me ei olla enää me.

Sanni - Me ei olla enää me

Tuli tänään nähtyä, aikalailla puolivahingossa yhtä entistä poikaystävääni, ajalta jolloin vanhemmat ei vielä tienneet mun seksuaalisesta suuntautumisesta ja olin vielä itsekin epävarma itsestäni. Pituutta se oli kasvanut, sain tuntea itseni lyhyeksi, ja vaikutti se muutenkin kasvaneen edes jonkin verran. Huvittavaa sinänsä, koska olin aina niin 'varma' ettei se tulis ikinä kasvamaan. Ei se loukkauksiaan anteeksi pyydellyt, mutta ei sentään loukannut lisää, vaan osattiin olla ne kaksi tuntia tuolla kylmässä ilmassa niinkuin mitään ei olisi ikinä tapahtunut meidän välillä. Kuin me oltaisiin aina oltu kavereita, jotka vaan ajautu erilleen ja nyt vietti hetken aikaa samassa seurassa. 

Mutta ei enempää siitä aiheesta, vaan kerrotaan nyt muita kuulumisia. Oon nyt tehnyt pariin otteeseen 'kunnollista' ruokaa asuntolassa aivan itse. Viime viikolla tein tonnikalapastaa ja vaikka paseeratut tomaatit lensikin mm mun sukalle ja puolet tarvittavista välineistä puuttui niin tulos oli onnistunut ja ruoka hyvää. Nyt tein eilen myös kirjolohta kerman ja perunoiden kera, ja tässäkin tulos oli onnistunut. Kyllä musta vielä kelpo kotikokki (ja kenties joskus kotivaimo) tulee !

Aijankin kanssa menee hyvin, itseasiassa sunnuntaina tulee puoli vuotta yhdessä oloa täyteen. Uskomaton aika mun mittakaavassa, aiemmilla on tuntunut se vajaan 3 kuukauden suhde pitkältä ajalta. Eniten mua hämmästyttää se, että Aija edelleen jaksaa katsella mun mustasukkaisuuskohtauksia, mielialavaihteluita jne. Suoraan sanottuna kun en ole tyttöystävänä mistään helpoimmasta päästä. Mutta en valita jos joku jaksaa olla mun kanssa, etenkään kun se joku on Aija.

Meillä oli maanantaina koulukuvaukset, jonka johdosta Nökerö oli Kauhajoella. Luokkakuvan oton aikana se oli aikalailla rauhallisin koirista ja oli mun jalkojen välissä kokoajan kiltisti. Välillä katseli mua ja yhdessä vaiheessa rupesi makaamaan. Omassa kuvassa mä istuin lattialla kahdessa eri asennossa ja Nökö oli mun vieressä. Saa nähdä mikä niistä on kuvaajan mielestä paras ja päätyy mun viralliseksi ykkösluokan kuvaksi.

Viikonloppuna ratsastettiin äiteen kanssa piiiitkästä aikaa yhdessä. Mä menin Woopylla ja äitee Söpöllä. En ollut aiemmin mennytkään Woopylla, joten kaikki oli uutta. Ravaamaan lähtiessä se vaikutti niin paljon Rasselta, että tiesin sen olevan turvallinen ratsu. Laukka sillä oli pienen pientä ja se toimi kuten Kinkku, pitäen sen nostetun laukan. Ratsastus meni hyvin ja joskus otan taas uusiksi, saa sitten nähdä kumman kanssa vaan. Ens viikonloppuna kun oon yksin perjantai-päivästä sunnuntaihin voisin Söpöllä menoa harkita. Mutta saa kuitenkin nähdä miten käy.

Tässä nyt on tälläinen pikatiivistelmä viime aikojen tapahtumista, melkein kuukausi viimeisimmästä postauksesta, hupsista. Ei vain ole riittänyt intoa kirjoittaa. Mitään en lupaa koska postailen taas, mutta napatkaas tähän loppuun vielä mun lipsync jos ette ole sitä tuben kautta jo nähneet. Heihei, näkyillään taas ~

ps. Jäitte nyt ilman minkäänlaisia kuvia koska koneeltani ei uusia löydy ja weheartitissä oli päivitys. Kestäkää ja kärsikää tylsän näköisestä tekstipostauksesta.

Mä en kestä kauempaa, nainen sä oot kaikkein kauneinta

Heipähei, en oo taaskaan hmm, vähän yli viikkoon kirjoittanut mitään. Mutta hiukset tuli värjättyä ja alempana kuvaa mistä näkee aika hyvin miten ne on värjätty. Äsken vähän vahvistelin väriä kun se kerkes jo haalistua, etenkin kaikkein vahingoittuneimmista latvoista. Ja kuten kuvastakin näkee, tein myös medusan. Kyselin toki äiteeltä lupaa, ja se sanoi facebookissakin että "paa nyt naulaten koko naama", jonka mun aivot tulkitsivat luvaksi lävistyksille. Ehkä pisin lävistysoperaatio ikinä, ei voi muuta sanoa, joku 3 tuntia yritin sitä tunkea läpi (mukaan lasketaan myös alkupuhdistukset ym valmistelut ja korun laitto lopuksi), hankalinta oli aivan viimeinen vaihe. Mutta siinä se nyt on ja pysyy, pian viikkokin sen kanssa jo eletty, hui kuinka aika rientää.

Ja mä en oikeesti enää ikinä mee käymään kaupassa vähän jälkeen 16, onhan ne helvettiä muutenkin mutta tänään (taino eilen) se oli entistä kauheampaa. Ok, kun söin subwayssä niin ei ollut niin paha, koska siellä ei ollut juurikaan ihmisiä, mutta kaupan puolella oli pakko laittaa kuulokkeet korviin, ja lähestulkoon juoksin ympäri citymarkettia yrittäen hengittää normaalisti ja katse lattiassa. Enkä unohtanut kuin vain raejuuston siinä mielentilassa, aikamoinen saavutus. Mutta koska en pysty elämään ilman päivittäistä raejuustoannostani, poikkesin myös lidlissä. Virhevirhevirhe ! Siellä oli vielä enemmän väkeä ja suoritin kauppareissun kauhealla sählingillä ehkä 5 minuutissa. Kassajonossa oli ehkä suurin helvetti, kahden tuntemattomat reilusti vanhemman miehen välissä. Hyrrr, en taatusti enää liiku ennen kello 18 kaupoille.

Totesin myös maanantaina pakoilleeni matikan tunteja turhaan. Nyt kun siirryin helpotettuun, niin mua ei laitettukaan tekemään samoja tehtäviä kuin muita, vaan sain tehdä tismalleen niitä mun omia tehtäviä, mutten tietenkään voinut olla myös auttamatta vieressä istunutta Jessicaa vähän väliä. Ah, mun tehtävät on samaa luokkaa kuin ala-asteella, eli niitä asioita mitä tajuan ♥ Se jopa anto mulle monisteita missä käsiteltiin kertotaulujen perusasioita kun lopulta uskalsin myöntää opettajalle etten niitä osaa, en taatusti skippaa enää yhtäkään matikantuntia jos nää pysyy näin helppoina. Tunteja piti olla kaksi, mutta me pidettiin vain yks tunti, ja ennen poislähtöä tehtiin pisteidenyhdistystehtäviä ikään kuin aivojen vapauttamiseksi matikasta.

Tänään meen ilmeisesti eka kolmeksi tunniksi kouluun ja sitten oon tunnin asuntolassa ennenkuin äitee hakee mut ja me mennään käymään Roopella, tulee Helsingistä sukulaisia käymään katsomassa Alisaa, joten mennään kattomaan niitä myös. Sen jälkeen mulla on 16 eteenpäin iltanavetta piiitkästä aikaa, mutta onneksi siellä on myös Jessica ja Piia niin ei pitäis olla niin kauheeta.

Lauantaina meen taas pyörähtämään Forssassa katsomassa Aijaa, näillä näkymin ois suunnitelmissa kattoa todennäköisesti Dead silence ehdoilla etten säikyttele Aijaa ja suojelen sitä, koska nuket. En vaan malta oottaa et ois taas viikonloppu, onhan siitä jo aika lailla 3 viikkoa kun viimeks nähtiin. Muutenkin meillä menee Aijan kanssa nykyään hyvin, ei olla riidelty hetkeen ja tuli 5 kuukauttakin jo täyteen. En oikeesti tienny mitään rakkaudesta, ja pidin jotain pientäki ihastumista et "ihihihhiii oon iha inlaaaav". Mut nyt ku oon saanu olla Aijan kanssa niin mä voin sanoa olevani oikeesti rakastunut. En oo koskaan tuntenu ketään muuta kohtaan näin vahvasti. Yks pieniki puhe siltä tietyistä henkilöistä ja oon jo mustasukkanen. Siis riittää ihan vaan että mainitsee sen nimen niin oon jo mielessäni kauhuskenaarioiden kanssa. "Miksi se puhuu siitä, onkohan sillä jotain tunteita sitä kohtaan, miksi se heitti sen nimen taas mukaan keskusteluun, miksen mä riitä". Ja nää ajatukset pyörii ja pyörii itsekseen vaikkei edes olis mitään syytä.

Mutta mä taidan nyt jatkaa valvomista saadakseni unirytmin kohdilleen ja siirryn katsomaan lisää Pretty litlle liarsia, näkyillään taas.

Hiussuunnitelmia

Hellurei kaikki seurailijat tai muuten vain blogia katselemaan eksyneet.

Aattelin tässä pian värjäillä hiuksia, eli suunnitelmissa vetää etuhiukset ensin niin blondeiksi kuin pystyy ja sitten jotakin shokkiväriä päälle. Nyt otetaankin ehdotuksia tuohon shokkiväriin vastaan, mitään vihreän sävyjä tai lilaan viittaavia en ole toteuttamassa.

Niin ja heittäkää nyt samalla postausehdotuksia niin blogin kuin vlogin puolelle !:)

Tian heittämä haaste videona

Hehe, oonkin näemmä hiiieman myöhässä laittamassa blogin puolelle linkkiä tähän videoon, mutta :D

Viikonloppu kotona on mennyt aika normaalisti pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Perjantaina vain lagasin kotona, lauantaina olin kylällä Tiinan sekä Piian kanssa ja tänään ois suunnitelmissa vaan facebookin pirullisimman heppahaasteen kuvaaminen, pakkaaminen ja asuntolaan palaaminen.

Mun ekat kerrat - videota jälleen

Sanoissa oon saattanu mennä joissain kohdin sekasin ja oon poiminu kysymykset ensimmäiseltä vastaantulevalta, joten saattaa heitellä kuin muilla. Katsokaa mieluusti HD:nä jos vain mahdollista.

Pelko on jo melkein kaverini

Heipa hei, en ookkaan nyt hetkeen kirjoittanut vaan postaillut videoita, niin aattelin vaihteeksi taas kirjoittaa. Eli hiihtoloma näemmä tuli ja meni, huomenna paluu Kauhajoelle aamusta ja sitten kouluun. Ja maanantaikin alkaa palaverilla vanhempien ja opettajien kanssa ainakin, mun käsityksen mukaan sinne ei pitäisi tulla ketään muita, mutta mun tuurilla sinne kuitenkin tulee vähintään kuraattori. Plääh, saa nähdä miten käy, vaikken ees tiedäkkään mistä siellä puhutaan.

Loma on mennyt melkeinpä kokonaan kotona, torstaina kävin tosin Urjalassa katsomassa Aijaa, mutta muuten en oo poistunut neljän seinän sisältä. Ja tulipa todettua myös loman aikana, että pelkään lähestulkoon kaikkea. Voisinpa tässä nyt muutamista peloista kertoa.

Hämähäkit - Oon aina pelännyt, ihan pieniäkin aivan kuollakseni ja olin keväällä alakerrassa asumisevakossa viikon kun näin mun huoneen ikkunan ulkopuolella hämähäkin.

Lentävät hyönteiset yms (paitsi hyttyset) - Mun huoneessa pyörii tällä hetkellä joku yöperhonen tmv, ja aina jos nään sen ees vilaukselta meinaan saada sydärin.

Linnut - Jos ees nään linnun mun on pakko juosta jonnekkin piiloon. Tää pelko ilmaantu vasta kesäisen Tervon reissun jälkeen

Ihmiset - Jos mun kanssa samassa sisätilassa on liikaa ihmisiä mua rupee ahdistamaan. Ei se haittaa jos ne on tuttuja, mutta jos siellä on tuntemattomia ees pari liikaa niin kaikki alkaa.

Tuntemattomat miehet - Meillä oli eilen vanhempien kaveri, mies jota en tunne, kylässä. Olin yksin olohuoneessa kun se tuli sinne ja vaan moikkas mua, jonka johdosta mua rupes ahdistamaan helvetisti.

Neulat - Aina jos terkkari sanoo, että laitetaanpa joku rokote, tai otetaanpa verikoe tmv, niin mä oon menossa täysiä ovelle. Lävistyksiä tehdessä ei ongelmaa, mutta muuten.

Terävät esineet - Kun nään terävän esineen ns selväpäisenä (eli ei masistilassa) niin pysyttelen niin kaukana ettei mulle varmasti tule mitään haavoja siitä. Tää on kai jotain lapsuusajan traumoja, koska leikkasin pienempänä saksilla sormestani aika paljonkin ihoa pois.

Veri - Jos nään paljon verta ns selväpäisenä niin meen shokkitilaan. En kestä veren katsomista. Tämäkin pelko juontaa juurensa jo hyvin varhaisesta lapsuudesta.

Kipu - Pelkään kipua jolle ei mahda mitään. Esim kaatumiset, tippumiset yms on sellaista mitä pelkään, koska niissä yleensä sattuu edes sen vähän.

Korkeat paikat - Kerrostalojen parvekkeet, laitteet huvipuistoissa yms on paikkoja missä mua huimaa ja en meinaa pystyä olemaan millään. Lapsuudesta asti seurannut tämäkin pelko.

Ahtaat paikat - Jos mulla ei oo tarpeeksi tilaa ympärillä rupeaa ahdistamaan, ei pysty olemaan siellä paikassa ja vähän kuin poistun omaan maailmaani jos en pysty lähtemään.

Yliluonnolliset asiat - Tavaroiden siirtymine itsekseen yms, kaikki minkä voi edes jotenkin liittää yliluonnollisuuteen saa mut pelkäämään kuollakseni.

Käärmeet - Ei niissä ole mitään vikaa jos ne on pieniä, varmasti vaarattomia ja tarpeeksi paksun lasin takana. Mutta heti jos ykskin noista kriteereistä ei täyty niin mua ei saa menemään lähellekkään.

Kuolema - En pelkää luonnollista kuolemaa, vaan enemmän jos siihen liittyy kipua. Kuten  auto-onnettomuus, hukkuminen, auton alle jääminen, junan alle jääminen yms. Nämäkin ikävä kyllä ovat vain ns selväpäisenä tuntemiani asioita.

Menettäminen - Pelkään joka aamu, ja joka ilta, että kuulen menettäneeni jonkun mulle tärkeän ihmisen. Pelkään tän johdosta hieman tutustua ihmisiin, koska heti pelkään menettäväni sen ennen pitkää.

Rottweilerit yms koirat - Tää nyt johtuu vaan koska kun olin jollain 1 tai 2 luokalla niin rottweiler meinas käydä mun kimppuun, ei onneksi päässyt koska sellainen ihmeen sisäovi mutta silti.

Eksyminen - Ei siinä mitään jos eksyy kaupunkiin, yleensä niistä löytyy aina paikka mistä saa tietää missä on. Mutta metsään, tai muuten vaan keskelle ei-mitään eksyminen on kauhea ajatuksenakin kiitos kauhuleffojen.

Listaa voisi jatkaa vaikka millä mitoin, mutten jaksa kirjoittaa enempää. Oon vain yksinkertaisesti todennut, että lista mitä en pelkää on huomattavasti lyhyempi kuin lista mitä pelkään.

Illasta/yöstä tulee taas videota, mutta siihen asti heihei taas.

Opi tuntemaan mut -videohaaste

Eli joku teistä nakkasi mua askin puolella tällä haasteella, ja tässä se nyt sitten on. Muitakin ehdotuksia toteutan vielä viikonlopun aikana kyllä ja osaa myöhemmin, jaksakaa odottaa :'D HD:nä saapi taas katsoa c: